lauantai 26. lokakuuta 2013

Agilitytreenit maneesissa.

Tänään ei todellakaan oo mun päivä! Netti ei toimi, akku on loppu, tätä videota ei voida toistaa, argh, raivostuttavaa! Onneks mulla on sentään koira, joka kerrankin teki treeneissä suhteellisen keskittyneesti hommia, no, ei niin hyvin kuin välillä, mut ihan siedettävästi kuitenkin, ollaan siis Turussa, ja varattiin treenivuoro maneesista, siitä samasta, josta löytyy meidän tokomöllit otsikolla "Ei niin hyvät kisat". Se pohja on hiekkaa (No siis koska maneesi) ja se on tosi hyvä, koska yleensä treenataan vaan tekonurmikolla, tai matolla. Nyt kun on käyny vähän eri pohjilla, niin kyllä hiekka on ehdottomasti paras. I like it.

Ollaan käyty siellä myös kesällä ulkokentällä treenaamassa, ja sielä on tosi hyvät esteet! Paitsi sielä ei oo muuria ollenkaan?!

Kun tultiin sinne, ymmärsin, että ammattimaisesti mulla ei ollut minkäänlaista ideaa et mitä me treenataan. Sielä oli esteet kuitenkin valmiina, ja niistä suunnittelin jonkunlaisen radan meiän mentäväksi. Alkusekoilujen jälkeen Timi meni yllättävän tarkasti (tai mä ohjasin hyvin?) tosikin tiukkoja käännöksiä, millaset oltais vielä keväällä mokattu täysin. Sitten tehtiin vielä keppejä, jotka menee jo pääsääntöisesti aika hyvin, sekä keinua, jota ei olla treenattu piitkän aikaa. Aluks se pääs rämähtämään, ja Timi vähän pelästy, mut sit mentiin se tosi rauhallisesti, ja lopulta päästiin taas menemään ilman hidasteluja.

Meillä oli iskä mukana kuvailemassa, ja hirveen tappelun jälkeen (siis koneen kanssa) sain ladattuu pari videota myös Youtubeen:

Esteneliö
Tosi ihana ja hyödyllinen, tossa saa treenattuu tosi montaa ohjausta kerralla, näin jonkun joskus tekevän tollasta jossakin koiraohjelmassa, ja se sitten jäi päähän, ja tuli nyt itsekin tehtyä. Kyseinen pyörähdys oli aika lyhyt koska koira oli jo väsynyt ja toi oli vaan tollanen pikkutreeni loppuun.
Rata
Lyhyt rata, jota tehtiin aluksi osissa, ja sitten kokonaisena, putki, a-este, rengas ja maksikorkuiset esteet, joilla ei ihan hirveesti olla treenattu, mut silti meni hyvin! Just luin yhdestä blogista, että koiraa voi ohjata pelkällä ruumiinkielellä, mut mä huudan tuolla kuin Antti Tuisku! Mut esim. ton putken ulostulossa se on ihan hyvä.

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Ylpeä koirastaan

Kaikki tiedätte sen tunteen, kun koira käyttäytyy hyvin, ja sitä ei tarvii hävetä. Toisille se on ehkä vähän tutumpi tunne kuin toisille, mut joskus niin väistämättä käy, joko jostain koiran mielen oikusta, tai ihan vaan koska koira osaa käyttäytyä.
Niin arjessa kuin harrastuksissakin, meiän kohdalla ne harvat hetket yleensä sattuu harrastusten kohdalle.

Eilen kuitenkin koin sellaisen mieltä hivelevän hetken kun yhdestä risteyksestätuli westie, joka innostui Timistä aivan suunnattoman paljon, ja roikkua remmissään takaperin koko sen matkan kun kuljettiin niiden takana, ja mitä Timi teki, ei mitään, ei varmaan edes viitsinyt kiinnostua moisesta sählääjästä! Tällasta enemmän!

Tää oli tällainen tosi lyhyt, nyt loppuun vielä yksi ihana syyskuva, mitä en oo saanu ahdattuu yhteenkään postaukseen.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Rajasaari

Tuu jo sä oot hidas. Koira nyt loppuu tollainen. Kuka sä oot? Tää vesi on kylmää. Saanko mä namin? Leikitään. Väärä suunta. Tyydy kohtaloosi sekoilija. Tääkin on aussie. Heitä jo se keppi! Toi jyrkänne on liian korkee. Herrantähden! En mä haluu tota. No mihin se nyt meni? Viimein junassa.

Tossa tiivistelmä tämänpäiväisestä.

Eli tänään oltiin Rajasaaressa, voin suositella hyvin lämpimästi kaikille! Ihana paikka!
Tänään aamulla lähdettiin Helsingin päärautatieasemalle, jossa hetken etsiskelyn jälkeen löydettiin Tiina&Taika. Siitä sitten suunnattiin Töölön Rajasaareen, joka hieman huolestutti mua, koska en ollut ihan varma miten Timi suhtautuisi kaikkiin niihin vieraisiin koiriin joita siellä mitä ilmeisimmin tulisi olemaan. Koirapuistossa se ei aina tuu toimeen kaikkien (varsinkin itseään isompien urosten kanssa) mutta nielin ajatukseni, joka kaiken kaikkiaan oli turha koska paikka oli niin iso, ja kaikki koirat kilttejä, pari urosta yritti vähän pomotta Timiä, ja koira alistui kiltisti. Hyvä poika! Paikka oli kerrassaan aivan tosi upea, kokonaan aidattu, joskin meri toimi aitana aika suuressa osassa saarta. Hosuin siellä sielä aika antaamuksella kamerani kanssa, ja monta hyvää kuvaa sainkin! Tässä joitakin onnistuneita, koko reissulta tuli vähän päälle 200 kuvaa, joista vaan 150 oli sellasii et latasin koneelle, ja vaan 26 pääsi tänne blogiin, joskin tässä on varmaan ihan tarpeeks!:
Taika ja sekarotuinen Leevi vauhdissa.
 

Juomatauon paikka.
 

Värillä on väliä.
 

Taika <3
 

Vauhti on kova.
 

Sakemannin HenkilökohtainenHepuli.
 

 
 

Timikin pääsi kahlaamaan.
 

Timi tutustumassa johonkuhun.
 

Taikina pieni olisit pysynyt vielä hetken siinä seisonnassa.
 

Rapainen Timppa.
 

Muitakin aussieita.
 

Henkilökohtainen suosikki <3
 

Kiveä hakemassa.
 


 
 
 

Taika näki jotakin.
 
 

Maisemat kohdallaan.
 

 
 
 


Timi ja Taika x2
 

Timi löysi kovin ihanan Corgin sieltä.

 

Nätti Taika.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Tehotreenit

...Niin mun hermoille, Timille, kaikkien kärsivällisyydelle kuin Lumillekin.

Tänään olin sopinu olevani yhden mun kaverin kanssa, jotta ne tulis porokoiransa kanssa tänne meille päin Vantaalle, ja oman kärsivällisyyteni pitimiksi (??) olin sopinu ottavani tänään itelleni myös Lumin (Green hill's Soul Rhapsody) hoitoon, ja tämän ihanan koirakaksikon kanssa mä lähdin sit Pasilan asemalle Tiinaa vastaan, ja vasta Pasilassa ymmärsin, että Lumi on tuskin koskaan aiemmin edes nähnyt junaa läheltä saati sitten matkustanut  sellaisessa, ja silti, rakas teräshermonoutajani matkusti sielä kuin vanha tekijä heikkohermoisen koko ajan kärsivältä näyttävän (mutta kuitenkin sata kertaa junassa olleen) paimen ystävänsä kanssa. Sieltä sitten lähdettiin Ojankoon ulkokentille, kun sielä tosi hyvät sellaiset on seuran jäsenten käytössä.

 
Aloitettiin agilityllä, Lumilla, ja sitten mä ymmärsin, ettei Lumppa ole koskaan edes nähnyt agilityesteitä, ja vielä vähemmän treenannut niitä, ratahaaveet siis sikseen, ja perushyppyä treenaamaan. Lumi ei oo sitä kaikista parhaiten irtoavaa sorttia, joten tosi lähelle piti saattaa notta sai koiran menemään esteen yli. Lumi on kuitenkin siitä tosi ihana, et sillä on perustottis hanskassa, ei lähe säntäilee kaikkiin suuntiin ja joka paikkaan (niinkuin eräs nimeltä mainitsematon aussie) ja toiseksikin sen on todellakin ihan hulluna kaikkiin nameihin. Ahneus on palveluskoiran hyve.
 
Lumin jälkeen radalle pääsi Tiina Taikan kanssa, porokoira kun on, niin Taika on hieman äänekkäämpää sorttia, mutta muuten tosi ihana ja hyväkäytöksinen. En oikeen tiiä kuinka paljon ne on agilityä treenannut, mutta ihan hyvältä se näytti, sikäli mikäli kun ehdin Timin ja Lumin seasta katsoa, kuvia sain ihan mukavasti tästä parivaljakosta.
 
 

Vauhdilla putkeen toki.

Seuruu keskellä esteitä

 
 

Kun en osannut ottaa tarkkaa kuvaa niin leikitään et on tarkotuksella epätarkka.

Vielä nopea vilkaisu tuohon epäilyttävään kameran kanssa heiluvaan hyyppään...
 
Ihanaa lisätä joskus vähän parempiakin kun noita kännykällä otettuja laatukuvia. Sen jälkeen oli vielä minä ja Timi, joka meni kyllä aika sekoiluksi, koska kentillä oli tosi paljon muitakin koiria, ja Timi ois sinne halunnu, ja ihan sikana aussieporukkaa, ja mä meinasin kuolla häpeään, kun yks sano mulle, ei syyttä, että Hei viititkö sit kattoo ettei toi tuu tänne muille kentille kun täälä on muitakin koirakoita olin sillee Ööhh..Juu Vaikka ei Timi kenenkään luokse asti ollut menny, mutta kuitenkin. Kun maltto keskittyy, niin meni oikeen hyvin, luin just uusimmasta Koiramme-lehdestä, et 15min tehokasta agitreeniä viikossa on oikeen hyvä. Joo, no, joo... Meiän ageilusta ei saatu kuvia, mut ei siinä paljoo ois kuvattavaa ollukaan.
 
Sen jälkeen, kun oltiin treenailtu agia, niin päätettiin lähtee sinne metsään lenkille, aattelin et siin on vähän metsänplänttiä, mut eikä mitä, siellähän oli aivan järkyttävän tosi hyvät maastot! Siellä koirat pääsikin riehumaan oikeen kunnolla kolmisin. Ja mä pääsin kuvaamaan.
Kunnon loikka Lumin kimppuun.

Tää on ihana kuva.
 

Voi ei...

Ihana lehtimatto!

Kyllä mäkin riehuisin tollasissa maisemissa.
 
Tuon jälkeen koirissa oli sen verran energiaa jäljellä, et malttoi vielä keskittyä kuitenkin tottistelemaan.
Aluks tokoili Tiina Taikan kanssa, lähinnä seuruuta, joka on mun mun mielestä ehdottomasti niiden bravuuri, ja tokohyppyä, joka sekin sujui oikein hyvin. Mä keskityin lähinnä omieni kerkeliääseen komentelemiseen, mut ehdin mä vähän kuviakin räpsiä. Multa meinas muistikortilta loppua tila, joten poistin sit jonkun videon, ja eipä meinannut enää loppua.
Lelupalkka
 

Tääkin on tärähtäny, mut ihan hauska, liikkeestä maahan.
 Noh, eipä siis vissiinkää paljoa T&T:n tokokuvia ollut, vaikka olis kyllä sietänyt olla.
 
Sitten tokoilin mä Timin kanssa, jä värväsin Tiinan napsimaan kuvia, ei siinä mitään, pidä toisella kädellä mun ja Timin perään haikailevaa kultsua ja toista koiraa, ja toisella vaan kuvaat meiän tottista, ok? Sai Tiina kyllä hyvin joka tapauksessa kuvia räpsittyä, ja niistä parhaimmat alempana. Noh, Timi teki kuitenkin ihan ok:sti töitä, ja musta tuntuu, et voisin ilmottautuu 16.11 olevaan tokokokeeseen (siis viralliseen!) koska koira tekee töitä ilman palkkaakin. Hui, sitten lopuks otin vielä noudon jollain randomkapulalla, ja Timi haki sen ihan kiltisti, ois pitäny ymmärtää jättää se siihen, mut eikä mitä, täyty jatkaa! Ja sit koira alko jo vähän pelleilee sillä kapulalla... Mut jooh, viisaampi tulevaisuus. Nyt tosiaan ne kuvat.
                                       Meiän ihana seuruu.

 

En mee vannomaan mut luulisin et tää oli maahanmeno.

Meiän hyppy on ehkä vähän liian lähelle estettä..
 
Lopuks otin vielä Lumin kanssa vähän seuruuta ja tokohyppyä sekä perusasentoa, ja Lumi teki ihan perus innolla, toki tytsy on vielä aika aloittelija, mut kyllä se siitä, ei meiän tavoitteetkaan tokossa kovin korkeet oo. Sitten jo lähdettiinkin, ahdettiin neljä koiraa takaboksiin, ja hyvin sinne mahtui, siis neljä, koska mukana oli Lumin omistajan vanhempi koira Lilli. Kaikki meni oikeen mukavasti ja oli tosi kiva päivä, muut viettää iltaa kavereiden kanssa kaupungilla, ja ite treenailee koirien kaa kentällä, niin vaikka koirat kuinka sekoilee, niin tuntee ittensä aika tärkeeks. Kyllä mä vaan rakastan tätä harrastusta. En mä siitä kovin helposti luopuis.
Hiukan ruuhkaa takaboksissa?
 
 

lauantai 12. lokakuuta 2013

Agiliitelyä...

...Niin treenien kuin kisojenkin merkeissä.

Eilen käytiin tosiaan omatoimisesti treenaamassa Vuokkoset Areenan ulkokentillä, jonne seuran jäsenillä on vapaa treenioikeus. Timi oli ihan järjettömän innoissaan kun pääsi pitkästä aikaa kunnolla ageilemaan. Aluks mentiin yhtä lyhyttä radan pätkää, jossa lähinnä hyppytekniikka oli juttuna, sen jälkeen tehtiin vähän keppejä, sen jälkeen suunnittelin vähän pidemmän radan, joka oli tarkoitus kuvata, kunnes mun kännykkä tuli toisiin ajatuksiin, eikä antanut akkunsa riittää. Mentiin kuitenkin sitä rataa. Heti kun Timi pääsee vauhtiin, se menee tosi hyvin ja tarkasti, mut esim. alku paikalla olo tuntuu välillä ihan ylivoimaiselta.  Puomi menee Timillä jo ilman minkäänlaista ongelmaa, oikeestaan sen luokse oltaskin joka käänteessä ryntäämässä. Mun pitäis oppia ennakoimaan täyskäännökset vähän paremmin, ettei se ottais Timillä niin paljoo ranteille. Pimee putkikulma meni alun sekoilujen jälkeen myös oikeen hyvin, mistä olin tosi iloinen. Nyt pitää käydä tuolla treenaamassa niinn kauan kun ulkokentät on auki!

Tänään oli siis ne Koirakeitaan Pentujen ja tosimöllien kisa, ja Timiä jotenkin pelotti/hermostutti se halli, mut radat meni molemmilla kerroilla tosi hyvin, ja vauhti oli kova, kuten aina, mun ohjausvirheistä kuitenkin johtuen molemmista hylky, snif. Se ei kuitenkaan haittaa (kovin paljoa). Nähtiin myös meiän ihana treenikaveri jota ei olla nähty sitten kevään jälkeen! Niilläkin meni tosin hyvin, vaikkei sijoitusta kuitenkaan tullut.
Tosi hyvä tunnelma oli koko illan, ja radalla nähtiin suorituksia silkoista sekoiluista taitaviin ja osaaviin startteihin. Nyt vaan katselemaan lisää möllejä! Laitan vielä videon meiän suorituksesta, jossa on mun mielestä ihan älytön virhe, joka kuitenkin johti hylkyyn. Oon kuitenkin tyytyväinen ja niin on koirakin, joka nyt onnellisena nukkuu (jossakin). Rata oli siis aika helppo, ja esteissä oli rimat maassa joten tiputuksiakaan ei kellekään tullut. Söpö mini a-estekin löytyy, jonka ylöstulo kontaktiin ei tarvinnut osua, alastuloon vain. Ohjauksissa oli vaan yks haastavampi kohta, ja sekin vaan nopeen koiran kanssa. Halli tuntui aika pieneltä ja käännökset tiukoilta kun ollaan treenailtu vaan kentillä kevään jälkeen. Mut kaiken kaikkiaan kiva ja onnistunut ilta, kiitokset Koirakeidas. Täällä siis tosiaan vielä video:
Timin möllit <- Klikkaa.

tiistai 8. lokakuuta 2013

Laiska elämä

Moikka moi! Kuten otsikosta saattaa nokkelasti päätellä, ollaan oltu vähän laiskoja treenien ja kaiken suhteen, vaikka kauden pitäis olla ihan vauhdissa just nyt. Eikä mitä. Ei olla päästy mihinkään treeniryhmään, josta siitäkin saan syyttää vaan omaa aikaansaamattomuuttani.

Mut arkirutiineihin oon kyllä ihan tyytyväinen, kun aamulla mennään usein aika pitkä lenkki, koska koira joutuu olemaan pitkän päivän yksin himassa.

Eilen sain sentään aikaan ilmottaa mut ja Timin Koirakeitaalla pidettäviin Pentujen-ja tosimöllien agilitykisoihin. Sinänsä hieman säälittävää koska koira ei oo sen paremmin pentu kun enää ihan tosimöllikään, mutta ne oli ainoot epikset koko Helsingissä koko syksynä (ainakaan mitä ite oisin huomannu). Ja houkutus oli muutenkin niin suuri, koska starttilistasta huomasin paikalla olevan aika paljon tuttuja, ja kevätkauden treenien jälkeen myös halli on tuttu, ja mun mielestä on myös kiva nähdä vanhoja treeniohjaajia. Agilityäkään ei olla tehty koko kesänä, ja Timillä  oli tosiaan selän kanssa vähän ongelmia alkusyksystä, niin tuolla on ainakin matalat esteet ja suhteellisen helppo rata.

Sunnuntaina sain sentään aikaseks lähtee treenaamaan, ja käveltiinkin hyvän matkaa yhteen ihanaan isoon puistoon, jossa saatiin treenata sopivilla häiriöillä. Meni mun mielestä tosi hyvin. Tässä vielä pari kuvaa kyseisestä lenkistä.
Kyllä, sielä on aivan oikea suomalainen puliukko.
                               

                                     Saman spurtin erivaiheet:
Alkukiihdytys...

...ja vielä viimeinen jättiloikka lelun kimppuun.