4. Adventtipostaus: Mun ja Timin ongelmat
Nyt valitsinkin aiheen, josta saisin loputtoman pitkän postauksen! Meillä nimittäin niitä ongelmia riittää.
Suurin on ehkä kuitenkin muut koirat, jossei missään olisi muita koiria, niin meidän ura lähtis kyllä kummasti nousuun. No, niin ei kuitenkaan ole, ja jopa kadulla vastaan tulevat koirat saattaa tuottaa vaikeuksia, varsinkin jos Timi ulkoilee jonkun muun kuin mun kanssa. (Mitä se ei kylläkään kovin usein tee.) Nyt oon yrittänyt panostaa kaikista eniten muihin koiriin, ja niiden nätisti ohittamiseen. Ei se niinkään ole sellaista remmirähjäämistä, koska ei Timi ikinä päästä pihaustakaan, eikä se oo sillein vihainen, kunhan on innoissaan, ja no, Timiä isommat koirat on sille vähän kova pala purtavaksi, etenkin jos ne on tummia. Kauhea rasisti! Timi tulee ihan poikkeuksetta toimeen kaikkien narttujen kanssa, mutta uroksissa se ei tykkää kuin harvoista ja valituista.
Olin ihan oikeasti liian tietämätön, silloin kun sain Timin, en panostanut melkein ollenkaan peruskäytökseen, kun kaikki seuruut ja perusasennot oli vaan tärkeitä. Siinähän sitten korjailen peruskäytöksen "pieniä" puutteita aikuisiällä.
Toinen asia on autossa matkustaminen, huomaan pitäväni autossa hyvin matkustavia koiria suunnilleen jumalina tai jotain, Timi nimittäin piippaa autossa aina hitailla nopeuksilla, ja rauhoittuu vasta motarilla. Junassakin se kuolaa hermostuneesti vaan kokoajan.
Agilityssä Timi on ihan The Best, siinä meillä ei oo ongelmia kuin mun ratamuistissa ja ohjauksessa. Haku on kanssa ihan Timin laji, vaikkakaan ei oikeesti sitä treenata missään kisamielessä, kunhan laitan joskus etsimään jotain tuttuja tai jotakin. En oo ikinä löytänyt mitään kunnon treeniryhmää, ja siihen se sit on jäänyt.
Tokossa Timin keskittyminen ei vaan yksinkertaisesti riitä, ja kun mä en osaa suunnitella ja tehdä treeneistä vaihtelevia, niin se on vähän sellaista ja tollaista.
Siinäpä ne suurimmat, toistaiseksi.
Radanlukukoulutus:
Tosiaan, torstaina oltiin Salossa radanlukukoulutuksessa, ratana oli joku 3-luokan rata, jossa oli järjettömän vaikee loppu. Muuten se oli tosi selkee ilman mitään kikkailuja. Mulle sieltä tarttui lähinnä neuvoiks, et käskyt tulee liian myöhään, ja kun koira kuitenkin suorittaa, niin voin jättää ne kokonaan pois, ja vaikka kehua. Kepit mentiin ihan ällistyttävän hyvin, ja nopeesti, ja luulen, et voidaan ihan hyvin mennä johonkin hypäriin keväämmällä. Keinun kanssa oli vähän epäröintiä, mikä oli ihan odotettavissa. Oltiin kotona lähempänä puolta yötä, ja edellä mainituista auto ongelmista huolimatta ei Timi hiiskunut mitään koko takaisin tulomatkan aikana. Oonkin nyt aika tylsä enkä laita mitään kuvaa tähän oheen. Olen puhunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti